#PUHEENVUORO: Suomen Lentopallo – Korkealta, kovaa, laadukkaasti – YHDESSÄ
Lentopallokausi 2022-2023 on sarjojen osalta isketty lähes loppuun. Isot kiitokset kaudesta kuuluvat pelaajille, valmentajille ja seurojen kaikille sinnikkäille puurtajilla ympäri Suomen. Edessä meillä on hieno lentiskesä: Power Cup, Veljesten kultainen liiga, U17 poikien EM-kisat, kahdet aikuisten EM-kisat, olympiakarsinnat sekä kaksi kansainvälisen tason beach volley- turnausta!! Toivottavasti FinFan Teamin porukoilla on siis ollut onnistunut peruskuntokausi talven aikana, sillä nyt tarvitaan kestävyyttä!
Kulunut sarjakausi viritti keskustelua ja ajatuksia useista tärkeistä aiheista lajiimme liittyen. Otan tässä kiinni näistä kolmeen perustavaa laatua oleviin asiaan. Nämä asiat ovat: vastuullinen toiminta, lisenssipelaajien määrä ja laadukas harjoittelu.
Urheilua ollaan kautta aikojen eletty vahvasti kolmen ison arvon mukaan. Ne ovat olleet kultamitali, hopeamitali ja pronssimitali. Kausi 2022-2023 näytti suomalaiselle urheilulle ja varsinkin lentopallolle sen, että kovien menestymistavoitteiden ja arvojen lisäksi toimintamme PITÄÄ olla vastuullista ja kirkkaan kevätauringon kestävää joka suhteessa. Tämä ei poista sitä, etteikö urheilijat ja valmentajat voisi tavoitella menestymistä ja kokeilla omia rajojaan urheilun kautta. Millä tahansa keinoilla sitä ei kuitenkaan voi tehdä! Kiitos tästä opetuksesta kaikille rohkeille lentisihmisille, jotka olivat muutoksen alkuun saattajina. Nyt meidän kaikkien tehtävänä on löytää tarvittava balanssi tavoitteellisen ja vastuullisen toiminnan välillä. Kumpaakaan EI saa unohtaa!
Lentopallon pelaajamäärät ovat puhuttaneet lajipiiriä jo pitkään. Lisenssimäärällä mitattuna lajimme pelaajamäärä on puolittunut vuodesta 1994, jolloin lisenssien määrä oli 22 000. Yli 15 000 lisenssipelaajaa lentopallossa oli viimeksi vuonna 2002. Vuoden 2010 jälkeen lisenssimäärä on ollut aika vakio 10 000 – 12 000, poikkeuksena koronan jälkeinen kausi 2021, jolloin jäimme alle 10 000. Kaudella 2022-2023 tulemme taas päätymään ostettujen lisenssien määrässä n. 11 000 lisenssiin, jossa nousua edelliseen kauteen verrattuna on muutama sata lisenssiä. Tämä ei kuitenkaan ole lentopallon lopullinen harrastajamäärä, vaan lajiamme harrastetaan laajasti ympäri maata mm. erilaisten harrasteturnausten muodossa. Varovaisten arvioiden mukaan näiden ns. lisenssittömien pelaajien määrä (eivät myöskään näy missään tilastoissa lajin eduksi) voisi olla jopa 2000-3000 pelaajaa. Olemme liittotasolla epäonnistuneet raakasti, koska näitä pelaajia ja sarjoja emme ole viralliseen sarjajärjestelmään saaneet. Etsimme tiiviisti asiaan ratkaisua, mutta kuten edellinenkin teema, tämäkin ratkeaa YHDESSÄ tekemällä; asiasta huolta pitämällä ja ratkaisuja etsimällä.
Erityistä huolta ja murhetta on aiheuttanut poikapelaajien määrä. Asia alkaa todellakin olla akuutti, sillä vaikka kokonaispelaajamäärä ei ole viime vuosina dramaattisesti vähentynyt, niin poikapelaajien määrä on. Ilmiö ei ole pelkästään Suomea koskeva, vaan se on nähtävillä monessa muussakin Euroopan maassa. Jos vedetään mutkia hiukan suoraksi, niin Euroopassa laji on muuttumassa tyttöjen ja naisten lajiksi. Miksi siis lentis ei vedä poikia? Syitä varmasti on monia, enkä osaa kaikkia edes ajatella. Melko lailla varmaksi pystyn sanomaan sen, että innostava ja osaava valmentaja ei takuuvarmasti vähennä pelaajien määrää pitkässä juoksussa, oli sitten kyse pojista tai tytöistä!! Olemmekin kovasti Suomen lentopallossa panostaneet valmentajien koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Uskon, että tämän työn hedelmiä päästään poimimaan tulevina vuosina laadukkaampana tekemisenä saleilla. Suosittelen siis vahvasti kouluttautumaan valmentamisen kiehtovaan maailmaan! Toisena konkreettisena asiana voisin antaa ohjeeksi sen, että jokaisessa harjoituksessa jokaisen pelaajan tulisi päästä LYÖMÄÄN PALLOA VERKON YLI!!! Oli se sitten syöttö tai iskulyönti, jalat maassa tai hypystä, verkko 100cm tai 243cm korkeudella.
Mestaruusliigassa pelattiin jälleen mielenkiintoinen kausi, naisten liigan ollessa tasaisin pitkään aikaan, Pölkyn ollessa toki loppukaudesta selkeä ykkönen. Koillismaan naisista onkin rakentunut todellinen piristysruiske Mestaruusliigakartalle. Miesten puolella VaLePa jatkoi hurjaa mestaruustahtiaan ja lisäksi jäi mieleen nouseva ”lentiskuume” Akaassa ja Raisiossa. Tätä lisää!
Mestaruusliigan tilannetta tutkiessa laajemmin, esiin nousee kysymys siitä, millainen sarja Mestaruusliiga oikein on? Tutkin LML suomalaispelaajien keski-ikää. Naisissa suomalainen pelaaja on Mestaruusliigassa keskimäärin 22- vuotias ja miehissä 24-vuotias. 2022 Suomen aikuisten maajoukkueiden keski-ikä oli sekä naisissa että miehissä 25,5- vuotta. Näitä lukemia verrattaessa aivan absoluuttiseen huippuun, Tokion Olympialaisissa naisten mitalijoukkueiden keski-ikä oli 29,5- vuotta ja miesten vastaava 29,1- vuotta. Tästä nähdään varsin selkeästi Mestaruusliigan olevan nuorten pelaajien sarja. Pelaajien, joiden paras ikä lentopalloilijana on vielä vuosien kuluttua. Miten nuo vuodet sitten tulisi käyttää, että mahdollisimman moni pelaaja saavuttaisi oman potentiaalinsa? Tätä kysymystä pohdimme juuri mm. Valmentajan ammattitutkinnolla Kuortaneella. Kurssilla on mukana 9 valmentajaa, joilla on jo melkoinen määrä kokemusta myös Mestaruusliigasta. Vierailijana meillä oli yhä uraansa jatkava ikihonka Mikko Esko, joka esitteli mm. Italian A1 liigan harjoitus/ pelikalenteria sekä miesten että naisten puolelta. Muistutuksena tähän mainittakoon, että Italia on hallitseva Euroopan mestari KAIKISSA ikäluokissa nuorissa sekä myös aikuisissa!
Yhteisymmärrys oli laajaa siitä, että Mestaruusliigan ympäristössä laadukkaan HARJOITTELUN tulee olla keskiössä. Puhtaasti pelaajan kehittymisen näkökulmasta katsottuna tämä tarkoittaisi sitä, että pelimäärää tulisi vähentää ja/ tai jakaa se pidemmälle ajanjaksolle tasaisemmin. Näillä toimilla voisimme päästä tilanteeseen, jossa yhtä Mestaruusliigaottelua kohden voisi harjoitella 5 lajiharjoitusta. Koska ihmisen anatomia ja fysiologia on sama Italiassa ja Suomessa, niin en näe mitään syytä miksi tämä ei toimisi pelaajakehityksessä myös meillä. No, asia ei ole aivan näin yksinkertainen, ymmärtää tulee tietysti mm. taloudellinen näkökulma monestakin eri syystä. Harjoittelun, kehittymisen ja urheilun näkökulmasta asia on kuitenkin hyvin suoraviivainen ja selvä yhtälö. Ratkaista tulee siis se, mistä kulmasta haluamme asiaa katsoa?
Loistavaa lentiskesää kaikille,
Tase
Kirjoittaja Tapio Kangasniemi on Suomen Lentopalloliiton urheilutoimenjohtaja
tapio.kangasniemi(at)lentopalloliitto.fi
